Perhe

Olin käymässä kotona tässä reilu viikko sitten. Sisko oli samaan aikaan kotona myös. Oli oikein mukavaa viettää aikaa perheen kanssa. :) Käytiin sunnuntaina pienellä eräretkellä Isäpuolen eräkämpällä. Samaan aikaan poimimee siskon kanssa puolukoita ja äiti poimi sieniä. Isäpuoli kiersi eräkämpälle (tänne ei siis mene minkäänlaista tietä) eri reittiä, sillä hän metsästää. Mukana oli myös kaksi koiraa. Isäpuolen lintukoira ja äidin snautseri Viuhti, joka näkyy kuvassa. :) Puolukoita tuli yhteensä noin 5 litraa ja sieniä jonkin verran. Minkäänlaista tavoitetta meillä ei ollut, kunhan vain kerättiin siinä samalla. Yhteensä oltiin retkellä semmoiset viisi tuntia. Paistettiin eräkämpällä makkaraa ja rupateltiin siskon ja äidin kanssa siinä samalla.

On vaikea sanoin selittää kuinka paljon rakastan omaa perhettäni ja sukuani. Tällaiset hetket ovat helmiä elämäni nauhassa. Aina elämä ei ole helppoa, mutta tällaiset hetket tekevät elämästä elämisen arvoista. :) Kiitos teille, että jaksatte minua.

Hassua. Avasin tämän uuden tekstipohjan, jotta olisin kirjoittanut siitä, kuinka lääkkeet pitäisi ottaa ajoissa. Mutta kas vain, päädyin kirjoittamaan siitä, kuinka paljon rakastan perhettäni. Tälleen tällä kertaa. Seuraavalla kerralla sitten niistä lääkkeistä. :)

--salla

Liikunnan monimutkainen helppous

Nyt on jo vuosi siitä kun minulle asennettiin vagushermostimulaattori. En ole vielä aivan täysin varma siitä, onko se auttanut yhtään. Ehkä nykinät päivisin ovat hieman vähentyneet, mutta täysin varma en ole. Stimulaattori on tuonut kuitenkin yhden harmin muassaan: jos hengästyn, tuntuu etten pysty kunnolla hengittämään. Esimerkiksi juokseminen on vaikeaa, koska aina kun stimulaattori aktivoituu, eli 5 minuutin välein, tuntuu että henkeni salpautuu. Viime kerralla kun näin neurologia, hän sääti stimulaattorin taajuutta tai vastaavaa. Tuntuu kuin se olisi hieman helpottanut asiaa, mutta aivan täysin se ei asiaa korjannut. Lääkäri kuitenkin toi hieman valoa tähän asiaan sillä tiedolla, että sen pitäisi helpottaa alun jälkeen.

Olen pohtinut tässä eri liikunta vaihtoehtoja. Esimerkiksi zumba on aika lailla pois suljettu, samoin muut sykkeen korkealle nostavat lajit, kuten melkein kaikki jumppatunnit mitä eri kuntosalit tarjoavat. :) Olen kuitenkin löytänyt yhden sopivan lajin: vesijuoksu! Tykkään siitä kyllä aika paljon. :) Ainut miinus on, että nyt keväällä ei haluaisi olla sisällä. Kempeleen uimahallissa Zimmarissa on mahtavat isot ikkunat, joten siellä kun olen joskus käynyt juoksemassa niin tunnelma on hieman eri. :) Nyt ois matka hieman liian pitkä. :D Täytyy tyytyä ikkunattomiin uimahalleihin. Mutta toinen hyvä tapa kuntoilla on sellaisella pienellä pilates pallolla (rendodo-pallo) jumppaaminen. Mulla on ollu se jo useita vuosia ja oon sitä aika aktiivisesti käyttänytki. :) Tosi kätevä kotijumppaan, matkalle ja keskivartalon tukilihaksien voimistamiseen. Pitäis alkaa myös käymään kuntosalilla uudestaan. En oo tänä lukuvuotena käyny ollenkaan, koska on ollut muuttoa ym. enkä oo sitten tienny mille kuntosalille pitäis kirjautua. Hirveen kalliita myös kaikkia. :(

Ehkä kunnon kohotus tästä lähtee parempaan suuntaan.. :)

--salla

Fysioterapiassa

Kävin tässä pari päivää sitten fysioterapeutilla, koska tuntui että oikea jalkani jossa on lievä hemiplegia olisi heikentynyt edelleen. Kompuroin enemmän, tasapainoni olisi heikentynyt etc.. Sain lähetteen terveyskeskuksen fysioterapiaan ja eihän se mun tasapaino hyvä todellakaan ole. Sain kuitenkin kuulla, että kävelin yllättävän hyvin ja vatsalihakseni olivat todella hyvät. Sain kuitenki apuvälineen kävelyyn. Se on kuulemma ollut olemassa jo 15-vuotta, mutta itse en ole kuullut aiheesta mitään, vaikka olen fysioterapiassa ollut aikaisemminkin. Apuväline on Dictus nilkka "panta". Se auttaa nilkkaa kävelyssä. Itselläni suurimmat ongelmat ovat nimittäin juuri pohkeesta alas päin. Uskon että tämä dictus auttaa juuri silloin kun tiedän, että tulen kävelemään pitempään ja voin sitten laittaa sen kiinni, kun jalka väsyy, ettei jalka ala "läpsyä" ja etten kompastele.

Tämä dictus oli myös aika kevyt ja "näkymätön". Ainut miinus on se, että siinä tarvitsee jotku reiälliset kengät, esim lenkkarit tai tennarit. Mut mulla ei oo ongelmaa tennarien kanssa. Rakastan tennareita. Laittaisin sellaset siskon lakkiaisiinki, mut äitillä on ongelma sen kanssa. :D Siitä dictuksesta on myös version, jota voi käyttää sisällä ollessa. :)

--salla

Terveysterroria

Olen sairas.. Edelleen.. Huoh.

Olin ripulista ym. huolimatta viime viikonloppuna Treellä Nuorten viikonloppuleirillä, vai mikähän sen virallinen nimi on? Järjestäjä oli kuitenkin Epilepsialiitto. Oli taas kerran mahtava viikonloppu. :D Nukuttua tuli kuitenkin aivan liian vähän kaikkeen siihen liikuntaan verrattuna. Täyty kuitenki ottaa kaikki irti, ku taas pitkästä aikaa näki ystäviä. Ei heitä joka päivä näe. :)

Aiheena koko viikonloppuna oli terveys. Vaikka aihe saattaa kuulostaa kulutetulta tälleen epilepsiapiireissä. Jokainen meistä on varmasti puhunut lääkärin kanssa ja terveys on melkein koko ajan pöydällä oleva asia. Aihetta käsiteltiin kuitenkin nyt liikunnan, ruokavalion ja päihteiden näkökulmasta. Paikalla oli ravitsemusterapeutti luennoimassa, liikuttiin ulkona ja sisällä ja kuunneltiin myös päihdeluento. Ravitsemusterapeutin luento oli oikeasti todella mielenkiintoinen. Hän ei luennoinut pelkästään tätä normaalia lautasmallia, vaan hän oikeasti Tiesi ja oli Kiinnostunut asioista. Ravitsemusterapeutti suositteli Kreetalaista ruokavaliota.

Liikuntaan kuului lauantai aamupäivällä sisällä leikkejä ja kisailua ja kuntopiiriä. Kisat ja leikit oli hauskoja ja mikä yllättävää uusia minullekkin. Oon käynyt monilla leireillä ja tutustunut aiheeseen, joten oli mukavaa ja piristävää tutustua uusiin leikkeihin. Kuntopiirikään ei ollut niin paha kuin yleensä. Iltapäivällä vuorossa oli enemmän ns. seikkailua. Keikuttiin valjaissa trapetsilla ja koitettiin korikiipeilyä*. Itse kipusin 15 pinotun coca cola korin päälle. Kahdesti. Tämä oli todella jännittävää. :D Kävin myös Pyhäjärvessä uimassa, koska sää oli niin mainio. Haluttiin myös M:n kanssa lähteä melomaan, mutta ei sitä kaikkea jaksa. Järven pinta oli kuitenkin ihanan tyyni.

Terveys on kuitenkin todella tärkeä muutenkin kuin lääkityksen kannalta. Usealla epilepsiakin on paremmin ainoissa, kun liikkuu ja nukkuu säännöllisesti ja muistaa syödä ainakin melkein aina terveellisesti. :) Itse myös olen sitä mieltä, että on tärkeä katsoa mitä laittaa suuhunsa. Kaikki ei sovi kaikille.

Tällä hetkellä olen kotona, koska aamulla voin niin huonosti, etten päässyt lähtemään työharjoitteluun. Noloa olla Taas pois (olin pois viimeviikollakin).

ps. unohdin täysin mainita leirin yhden parhaimmista puolista! Uudet tuttavat! Leirillä oli uusia kasvoja ja oli mukava tutustua heihin. Olisi ollut mukava jutella heidän kanssa enemmänkin. :) Ehkä joskus toiste..

--salla

(*korikiipeily = Suorittajan tavoitteena on kiivetä mahdollisimman monen päällekkäin pinotun korin päälle. Avustaja ojentaa uuden korin sitä mukaa kun torni kasvaa. Tähän tarvitsee kuitenkin valjaat, köyden, kypärän ja kokeneen varmistajan.)

Stesolid öitä ja päiviä

Olen tässä viime viikkojen aikana joutunut käyttämään stesolidia useammin kuin aina välillä. Joudun siis ottamaan/laittamaan stesolidia aina kun oikea jalkani alkaa kramppaamaan/nykimään. Usein iltaisin, jos jalka alkaa nykimään, nykinöitä tulee sarjoissa eivätkä ne lopu ennen kuin otan stesolidin.
Stesolidi ei kuitenkaan oikein sovi mulle. Kun käytän stesolidia niin seuraavana päivänä olen vähintäänkin todella väsynyt. Yleensä kuitenkin mielialani laskee ja kaikki tunteet on pinnalla. Myös hengästyn helpommin.

Toissa yönä jouduin ottamaan stesolidin, joten eilisen päivän aikana ehdin itkeä kahteen otteeseen ja loppuillan olo olikin todella paska. Vaikka kävin kuntosalilla iltapäivällä, se ei hirveästi helpottanut oloa. Äidillä on nimittäin tapana hätistellä kävelylle ja liikkumaan, jos mieli on alhaalla. Ei toiminu tällä kertaa.
Jouduin viime yönäkin ottamaan stesolidin, mutta tänään olen kuitenkin saanut tiskattua ja siivottua hieman.

Toivon, että vagushermostimulaattori auttaa hieman, koska tuntuu, et stesolid myös passivoittaa välillä. Jos sitä, ei tarvis käyttää ni ois loistavaa. :) Oon myös aina ollu sitä mieltä, et jos pystyy elämään ilman lääkkeitä ni se on aina parempi. Mitä väliä parista arvesta, jos elämä muuten on kirkkaampi ja iloisempi. :DD

Edelliset pari viikkoa on ollu kuitenkin muutenki aika rankkoja koulun takia. En oo koskaan reagoinu stressiin hirveän hyvin ja nyt on ollu koulussa todella paljon töitä. Olin hukkua pelkän ajatuksen alle. onneks kuitenkin sain tehtyä edes jonkunlaisen aikataulun serkun avustuksella ja se auttoi alkuun. :) Nyt oon kutakuinkin selvillä vesillä. :D Ja viikon päästä lähden käymään kotona ja näen pitkästä aikaa kummityttöä ja serkkua. ^^

-- salla