Perhe

Olin käymässä kotona tässä reilu viikko sitten. Sisko oli samaan aikaan kotona myös. Oli oikein mukavaa viettää aikaa perheen kanssa. :) Käytiin sunnuntaina pienellä eräretkellä Isäpuolen eräkämpällä. Samaan aikaan poimimee siskon kanssa puolukoita ja äiti poimi sieniä. Isäpuoli kiersi eräkämpälle (tänne ei siis mene minkäänlaista tietä) eri reittiä, sillä hän metsästää. Mukana oli myös kaksi koiraa. Isäpuolen lintukoira ja äidin snautseri Viuhti, joka näkyy kuvassa. :) Puolukoita tuli yhteensä noin 5 litraa ja sieniä jonkin verran. Minkäänlaista tavoitetta meillä ei ollut, kunhan vain kerättiin siinä samalla. Yhteensä oltiin retkellä semmoiset viisi tuntia. Paistettiin eräkämpällä makkaraa ja rupateltiin siskon ja äidin kanssa siinä samalla.

On vaikea sanoin selittää kuinka paljon rakastan omaa perhettäni ja sukuani. Tällaiset hetket ovat helmiä elämäni nauhassa. Aina elämä ei ole helppoa, mutta tällaiset hetket tekevät elämästä elämisen arvoista. :) Kiitos teille, että jaksatte minua.

Hassua. Avasin tämän uuden tekstipohjan, jotta olisin kirjoittanut siitä, kuinka lääkkeet pitäisi ottaa ajoissa. Mutta kas vain, päädyin kirjoittamaan siitä, kuinka paljon rakastan perhettäni. Tälleen tällä kertaa. Seuraavalla kerralla sitten niistä lääkkeistä. :)

--salla

Toimeton tammikuu

Mulla on ollu tässä koko tammikuun ja puolet joulukuusta vapaata. Oon siis ollut melkeimpä hämilläni kaikesta vapaasta ajasta mikä mulla on ollut käytettävänä. On kuitenkin ollut mukava hieman rentoutua. Ei ole ollut koulua, mitä olenkaan tehnyt? En oikeastaan mitään järkevää. :D Joitakin pakollisia pieniä asioita on kuitenkin tullut hoidettua, kuten siivoilua etc.. Olen kuitenkin kokkaillut, lukenut, pelaillut, ulkoillut ja muuta vastaavaa.

Käytiin T:n kanssa kävelyllä yhtenä päivänä Seurasaaressa ja samalla taidemuseossa. Olen myös tehnyt ruokaa, kuten kuvista näkee. Kuvissa oli työn alla pekonisalaatti, joka oli ihan hyvän makuista, mutta kaipasi silti sitä jotain. Minä en oo ollu ainut lieden ääressä, T teki suklaakeksejä eräs ilta. :) Hyviä keksejä tuli, todellaki.

Oon myös käynyt äänestämässä, unohdellut lukemattomia eri asioita, kirjoitellut artikkelin epi lehteen, ollut liekkien kokouksessa ja miettinyt sitä, osallistunko seuraavan Epis-risteilyyn. :) Alhaalla on kuva Epilepsialiiton järjestämästä Tietotaitotalkoista johon osallistuin viime viikonloppuna. Ja kyllä, päiden kohdalla olevat söhryt ovat tarkoituksella. :)

--salla

Tänään lisättiin taas voimakkuuksia vagushermostimulaattoriin. Nyt siinä on 1,5 jotain. En tiedä mitä asteikkoa siinä käytetään. En ole koskaan ollut hyvä fysiikassa. Tämä voimakkuus pidetään kuitenkin nyt pidemmän aikaa. Seuraava aika on vasta lokakuussa. Lääkärin mukaan tämä on se ensimmäinen hoitotaso. Seuraava on 2,5.

Selvisin siis hengissä muutosta, vuokrausta seuranneista sotkuista ja kaverin kyläilystä. :) Oli oikeestaan tosi rentouttavaa ja mukavaa viettää pitkästä aikaa aikaa C:n kanssa. Ollaan viimeksi nähty kaks vuotta sitten. Käytiin mm. Suomenlinnassa ja kattomassa uusin Potter leffateatterissa. C lähti tänään aamulla aikaisin. Herättiin siis jo neljän aikaan juomaan teetä ja syömään riisikakkuja. :)

Oon tänään siis koko päivän ollut todella väsynyt ja melkein nukahdin töihin. Oli pakko jaloitella ja käydä ulkonakin tuulettumassa etten nukahtaisi. Väsymystä pahensi vielä edellisen yön stesolid. Join myös kahvia. Musta on ilmeisesti hyvää menoa tulossa kahvin juoja. Join sitä nimittäin viikonloppuna C:nki kanssa. Oli hyvää! Kohta mun pitää varmaan hankkia kahvinkeitin :). C oli ihmeissään, että miten mää selviän ilman kahvia opiskelusta. Ehkä siinä on syy mun ruotsin hylättyyn?

Sain kuitenkin tänään mailia Epilepsialiiton lehden Epilepsia-lehden toimitussihteeriltä Kaijaltä, että päätoimittaja Sarin mukaan mun kirjoittama juttu Vagushermostimulaattorista ja operaatiostani ei aivan sopinut Epilepsia-lehden tyyliin. Siihen ois pitänyt liittää asiantuntijalääkärin osuus ja että parempi kanava sille olis ollut facebook. Teki mieli haistattaa Sarille samantien pitkät. Jos halutaan tietynlainen muottiin tungettu artikkeli, niin siitä olis voitu varottaa ENNEN ku kirjotan artikkelin. Kuitenki, Epilepsia-lehti vois oikeesti hieman tuulettaa koko lehtee. Se alkaa olla hieman kuivahtanut. Koko lehti on hieman tylsä. On vaikea löytää sieltä mielenkiintoista luettavaa ja valitettavasti en ole ainut joka on tätä mieltä. Tuntuu, että lehti on tarkoitettu enemmän ammattilaisille, ku meille, jotka sairastetaan.

Päivän mittaan on tullu niin paljon inhottavia asioita, että mitta alkaa olla täynnä. Ja kaikenlisäksi olen väsynyt niin kaikki asiat tuntuvat vielä moninkerroin inhottavimmilta. Enää on kaksi päivää töitä ja sitten lähden Lappiin!! Jej! :D Asiaa vaan hieman varjostaa se, et koulu alkaa enkä oo vielä tehnyt ennakkotehtävää loppuun saatika saanut kaikkia siihen tarvittavia kirjoja.

Sairaanhoitaja kysy multa tänään kahdesti (olin vissiin niin väsyneen näkönen), että onko kaikki varmasti ok. Sanoin, että on. Olis pitänyt sanoa, että kysy kuukauden päästä uudestaan, ni mulle voi koulustressin takia sitten alkaa varata aikaa psykologille. :)

--salla