tiistai 14. toukokuuta 2013

Blogeja englanniksi, aiheena: epilepsia



En tiedä kuinka moni tykkää lukea blogeja englanniksi. Itse luen enemmän englanniksi, kuin suomeksi. Luen kuitenkin englanniksi suurimmaksi osaksi ruokablogeja. Googlasin nyt kuitenkin, että löytyykö englanniksi epilepsia-aiheisia blogeja ja löytyihän niitä. :) Tässä on lista muutamista. Toivottavasti sieltä löytyy jotain kiinnostavia blogeja. :)

Beating Epilepsy
Äiti kirjoittaa lapsensa epilepsiasta ja sen kanssa selviytymisestä.

Calvin´s Story
Samanlainen kuin edellinen.

The art of living with Epilepsy
23-vuotiaan tytön kirjoittama blogi. Tyttö on valmistunut valokuvaajaksi, joten valokuvia hänen elämästään löytyy.

What epilepsy is really like
Mitä epilepsia oikeasti on. Ant on 30 vuotias epilepsiaa sairastava mies ja hänen tekstinsä ovat hauskoja. :)

Siinä ainakin muutama blogi. Lisää varmasti löytää kun googlaa sanoilla: blog, epilepsy. Lisäksi kenttään voi lisätä young, adult ym..

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Lääkkeet ja kuinka ottaa ne ajoissa



Luin tässä viime syksyisen postauksen ja huomasin, että munhan oli tarkoitus kirjoittaa lääkkeiden otosta jo puoli vuotta sitten. No nyt voin korjata vahingon. :D Ja samalla vähän yrittää herätellä henkiin tätäkin blogia. Talviunta on tullut nukuttua tarpeeksi pitkään. ;)

Itse otan lääkkeitä kolme kertaa päivässä. Huomaan aika nopeasti, jos varsinkin aamu- tai iltalääkkeet ovat jääneet ottamatta. Oireita alkaa selvästi tulla enemmän. Nuorempana sain jopa muutaman kerran tajuttomuuskouristuskohtauksen, luultavasti pelkästään lääkkeiden unohtamisen takia. Ainakin olen huomannut, että en syö Apydania aivan turhaan. ;) Nuorempana kun asuin vielä kotona, sain kuulla lääkkeiden oton aikaan useaan otteeseen, saman lauseen: "Salla ota nyt ne lääkkeet!!". Ja minähän tietenkin viivyttelin. Milloin oli hyvä kirja kesken, milloin en jaksanut nousta sohvalta yläkertaan, milloin tein läksyjä jne.. Syitä oli monia ja äidin nalkutus jatkui: "Miks sää et koskaan voi ottaa lääkkeitä, silloin kuin ne pitäisi?!". En vieläkään tiedä miksi.. Ehkä juuri siksi, koska äiti nalkutti asiasta. Uhmakkaasti halusin viivytellä. Olen myös sisimmästäni todella laista. :)

Tällä hetkellä, kukaan ei onneksi ole enää nalkuttamassa asiasta. Mutta lääkkeet täytyy silti ottaa samaan aikaan. Aamulla ennen kello kymmentä, iltapäivällä kolmen ja viiden välillä (viimeistään ennen kuutta!) ja illalla ennen puoltayötä. Ilta ja aamulääkkeet muistan kyllä yleensä ottaa, vaikeuksia minulla on vain iltapäivälääkkeiden kanssa. Huoh.. Joka päivä pitää muistaa etsiä lääkkeet, juotavaa ja ottaa ne lääkkeet! Jotta muistaisin ne, en luota pelkästään omaan muistiini. Juuri iltapäivällä saatan olla tekemässä jotain aivan muuta, esimerkiksi koulutehtävää, jolloin olen keskittynyt siihen, enkä ajattele lääkkeitä. Minulla on muistuttamassa lääkkeidenotosta hälytys rannekellossani (okei, sykemittarihan se on). Kätevintä on, että sen saa laitettua torkulle, jos ei heti pysty ottamaan lääkkeitä, esim bussissa ollessa. Aikaisemmin käytin nokian kännykässä olevaa muistutusta. Nykyään minulla on samsung, jonku muistutus on suoraan sanottuna pe****stä. Ääni on niin hiljainen ettei sitä edes huomaa. En ole myöskään löytänyt sovellusta, jota voisin käyttää.

Vaikka minulla on muistutus muistuttamasta lääkkeiden otosta, unohdan lääkkeiden oton aina välillä. Sitten ei vain voi mitään ja täytyy toivoa, että mitään oireita ei ilmene. Jos päivä on ollut rauhallinen, enkä ole stressaantunut, väsynyt ym.. Luultavasti mitään ei tapahdu. Ehkä vain nykinöitä on hiukkasen enemmän. Mutta jos päivä on ollut väsyttävä, saattaa yöllä tulla paljon nykinöitä ja joudun käyttämään stesolidia. :(

Kannattaa siis muistaa ne lääkkeet. Kaikki on tietenkin hyvin yksilöllisiä. Meillä kaikilla on harvinainen epilepsia, kuten lastenneurologian erikoislääkäri Liisa Metsähonkala sanoi epilepsialiiton järjestöpäivillä muutama viikko sitten. Kenelläkään ei ole täysin samanlaisia oireita eikä epilepsiaa. :) Olemme siis kaikki harvinaisia ;)

--salla