Kohtauksia elämässä

Yhden asian olen unohtanut kirjoittaa tänne. Yhden aika tärkeänkin asian, ottaen huomioon blogin aiheen.

Viime kesänä olin ollut kohtaukseton melkein, melkein kaksi vuotta. Siis korjaukseksi, en ollut saanut yhtään "isoa" tajuttomuuskouristuskohtausta. Nykinöitähän sen sijaan tulee edelleen päivittäin. Kesäkuussa olin kuiten todella raskaalla rippileirillä opettamassa. Olin aivan poikki leirin jälkeen! Saavuttuani sieltä unohdin muutamat lääkkeet. Lääkkeiden unohtamisen jälkeen aamulla, sain pitkästä aikaa taas kouristuskohtauksen. Huh.. Olin melkein, huom. melkein jo unohtanut kuinka kauheita kohtaukset voivatkaan olla. Säikäytin T:n pahanpäiväisesti, mutta toivuin kohtauksesta suht nopeaa.

En enää mitä sinä päivänä tein. Illemmalla olin kuitenkin nukkumassa päiväunia, kun sain taas kohtauksen. En ole tainnut saada niin tiheään kohtauksia kuin ehkä kerran tai pari! Tästäpä kohtauksesta ei tullut toivuttua niin nopeasti. Tai siis, en tullut "järkiini" ennen kuin sain taas toisen kohtauksen. Tässä vaiheessa T oli jo ehtinyt puhua äitini kanssa ja kun sain sen päivän kolmannen kohtauksen kolmannen kohtauksen, hän soitti ambulanssin. Ei ole tullut käytyä ensiavussakaan epilepsian takia piiiiitkään aikaan. Ambulanssimiesten tultua paikalle ehdin jo hieman tulla järkiini. Siis hieman, olin edelleen todella tokkurainen. En muista paljon mitään matkasta sairaalaan. Okei, matka on kyllä todella lyhyt. Päästyäni sairaalaan ja makuulleen yllätyn kun saan vielä neljännen kohtauksen. Eivät päästäneet minua pois sieltä koko yönä. Ehkä ihan hyvä idea. En kuitenkaan saanut enää viidettä kohtausta. Sain jonkin verran levättyäkin ja aamulla talsin takaisin kotiin.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Opin tästä kuintenkin yhden todella tärkeän asian. Täytyy muistaa ottaa ne lääkkeet. Täytyy todellakin muistaa ottaa ne lääkkeet. Rasitus + lääkkeiden unohtaminen ei ole hyvä asia. Lääkkeiden unohtaminen lisää myös riskiä kuolla. Oikeasti, se ei ole mikään leikin asia. Kirjoitan joskus lisää SUDEPista. SUDEP tulee sanoista Sudden Unexpect Death in Epilepsy. Ja se on ihan todellinen vaara joka liittyy epilepsiaan.

--salla

Haaste!

Maapallosilmä haastoi minut. Tässä tulevat kysymykset & vastaukset. :)

1. Mistä vuodenajasta pidät eniten? Miksi?
Hmm.. Pidän paljon talvesta, koska olen melkein koko ikäni lasketellut ja vanhempana lautailluit, joten talvi on aina tarkoittanut lautailua. Ja tietenkin tykkään lumesta, kynttilöistä ja joulusta. Mutta viime vuosina lautailu on valitettavasti jäänyt vähille opiskeluiden takia. :/ Tykkään kuitenkin myös kaikista muistakin vuodenajoista, mutta vähiten keväästä.

2. Kerro kolme asiaa, jotka kiukuttavat/harmittavat sinua?
Tällä hetkellä? Monikin asia kiukuttaa minua yleensäkin. Esim. ilmaston lämpeneminen, se miten huonosti ihmiset syövät (roskaruokaa), nälkää näkevät lapset ym.. Mutta normaalissa elämässä minua tällä hetkellä kiukuttaa tämänhetkisen majapaikkani pieni koko minulle ja T:lle ja se että kaksiot maksavat aivan liikaa Helsingissä. Se on ehkä suurin harmituksen aihe tällä hetkellä.

3. Mistä haaveilet?
Maailmanympärysmatkasta tai edes jostain pitemmästä matkasta, esim. reppureissusta Uuteen-Seelantiin. :D Tai lumilautailu-reissusta Alpeille.

4. Hyväksytkö eutanasian? Miksi/miksi et?
Hyväksyn, koska kuolemaan johtavaa tautia sairastavien ihmisten ei pitäisi joutua kärsimään.

5. Kerro viisi pahettasi? (suklaa, vaahtokarkit, murot, kalliit vaatteet jne...)
Suklaa, vaalea leipä, kalliit vaatteet, kallis/laadukas ruoka ja laiskuus.

6. Oletko taikauskoinen?
Enpä oikeastaan.. :)

7. Millä tavalla pidät itsestäsi huolta?
Pyrin syömään terveellisesti, yritän harrastaa liikuntaa edes kerran viikossa, yritän pitää rytmin kasassa ja syödä säännöllisesti ja juoda tarpeeksi. Eiköhän siinä ole terveellisen elämän kulmakivet? :) Lisäksi syön omega-3 kapseleita, maitohappobakteereita ja tietenkin yritän ottaa lääkkeet ajallaan. :) Psyykkeestäni pidän huolta olemalla minulle tärkeisiin ihmisiin yhteydessä säännöllisesti.

8. Koetko olevasi onnellinen? Mikä siihen vaikuttaa, että olet/et ole?
Kyllä koen olevani onnellinen. Siihen vaikuttaa riittävä uni, terveellinen ruoka, säännöllinen elämä ja muiden ihmisten tapaaminen. :)

9. Miten kuvailisit tyyliäsi a) sisustamisessa, b) pukeutumisessa kotona, juhlissa, arkena?, c) siivoamisen suhteen?
a) Mukava, rento tyyli. Tykkään harmonisista väreistä, mutta väripilkkujakin pitää olla. Tykkään myös vanhoista esineistä/huonekaluista. b) hieman sporttinen, mutta myös tyttömäinen ja naisellinen. Riippuu tilaisuudesta. Tykkään myös 50-luvun tyylistä, mutta harvemmin pukeudun niin. c) rento.. unohtelen asioita ja tavarat saattavat jäädä levälleen pitkäksikin aikaa, kunnes pidän kerralla suursiivouksen ja tavarat löytävät paikoilleen. Seuraavana päivänä siivo on kuitenkin yhtä paha.. :(

10. Kerro sinulle kymmenen merkityksellistä asiaa/tavaraa/esinettä?
Päiväkirja, canonin järjestelmä kamera, läppäri, penaali, lumilauta, TSH-kirja, 7. Harry Potter kirja englanniksi, kalenteri, äitini minulle antamat roikkuvat helmikorvakorut ja Kalevalan Lappi-sromus.

Itse haastan:

Kalle Hietala
ninam
Shirley
möllikkä

kysymykset:

1. Mikä on ihanin/paras hetki elämässäsi?
2. Mitä haluaisit tehdä juuri nyt?
3. Mitä haluaisit tehdä, mutta et ole uskaltanut?
4. Missä näet itsesi olevan 5 vuoden päästä?
5. 5 lempiruokaasi?
6. Miten haluaisit viettää unelmiesi illan ja kenen kanssa?
7. Mikä asia nolottaa sinua tällä hetkellä?
8. Minkä asian haluaisit saavuttaa tällä hetkellä?
9. Kuka on omasta mielestäsi ihanin ihminen tässä maailmassa?
10. Jos voisit muuttaa jonkin asian omassa elämässäsi niin mikä se olisi?

Golden compass

Istun nojatuolissa vasen nilkka turvonneena ja ruhjeisena edessäni tuolilla leväten ja tieto mahdollisesta suolistotukoksesta takaraivossa muhien. Käperryin hetki sitten maha kipeänä sängylle maha kipeänä ja aloin lukemaan artikkelia jostain vanhasta painon hallinta lehdestä. Artikkeli jatkoi samaa rataa kuin sadat muut terveyslehtien artikkelit; artikkeli taas yhdestä elämän tavasta, luonnollisesta tavasta pysyä terveenä ja tietenkin pitää paino kurissa. Artikkelissa puhuttiin täydellisestä terveydestä. Se laittoi minut miettimään. Miten mahtavaa olisikaan, jos voisi olla täydellisen terve. Edes 90 % terve. 80 % riittäisi. Olen aina ollut jollain tavalla ”sairas”. Syntymästä lähtien minulla on ollut oikean puolinen hemiplegia ja myöhemmin on tullut lisänä sekä epilepsia että ärtyneen paksusuolen tulehdus. Unohtamatta tietenkään mielen sisäisiä sairauksia. :) Mitkä tuntuu välillä rampauttavimmilta kuin fyysiset sairaudet. Välillä tietenkin on hyviäkin vaiheita, eikä mikään näistä oikeastaan huomauttele itsestään, mutta sitten, uusi kohtaus tai tuntuu siltä, että joku tunkee tulista halikkoa vatsaani ja vääntää.

Täydellinen terveys tuntuu olevan siis tuhansien kilometrien päässä, ellei jopa aivan toisessa ulottuvuudessa minusta. Voisinko kuitenkin saavuttaa terveyden, jos seuraisin joitain noista terveyslehtien elämäntavoista, kuten Ayurveda, joka tarjoaa täydellistä terveyttä intiasta tai ns. Okinawan dieetti, jonka avulla kuulemma elää 100-vuotiaaksi. Yhtenä vaihtoehtona on välimerellinen ruokavalio, joka ehkäisee mm. paksusuolen syövän riskiä ja lisää elinvuosia. Onnistuisiko tuollaisen elämäntavan noudattaminen tällaiselta tavalliselta, mutta välillä aika sairaalta ihmiseltä? Okinawan dieetissä syödään paljon valkoista riisiä ja wokattuja kasviksia, mutta jo ajatus niistä saa minut huonovointiseksi. Riensin vessaan jo yhden riisikakun jälkeen, enkä todellakaan puuteroimaan nenääni. Ayurvedassa ruokavalio on yksilöllinen, mutta miten oma suolistoni reagoisi omaani? Ayervedaan kuitenkin kuuluu myös säännöllinen ateriarytmi ja unirytmi. Nämä kaksi ovat aina terveellisiä. Lisäksi tähän kuuluu myös mm. joogaa. Joogasta en tiedä mitä sanoa.

Erilaisia elämäntapoja ja parantavia ruokavalioita on kuitenkin pilvin pimein. Pitäisikö minunkin valita niistä yksi? Mutta jos valitsisin niistä yhden, pystyisinkö pitämään kiinni siitä? Osaisinko ”uppoutua” kyseiseen elämäntapaan tai tehdä elämäntavasta ohjenuorani? Karkit ja herkut ovat yleensä aikalailla pannassa kaikissa terveyttä edistävissä elämäntavoissa ja tiedän, että itselläni on melkoisen valtava sokerihammas. Pysyminen jossain elämäntavassa olisi haastavaa. Lisäksi oma itsekurini on surkea. En varmasti aina pääsisi nukkumaan ajallaan. Tuntuu jo, että ennen kuin mitään päätöstäkään on tehty, niin elämäntapamuutokseni on tuhoon tuomittu. Arvelen, että heti kun voin taas hiemankaan paremmin, unohdan koko idean ja jatkan elämää yhtä epäterveellisesti kuin aina.

Mm. Ayurvedaan kuuluu holistinen ajattelu. Holismissa ajatellaan, että kokonaisuus on enemmän kuin osien summa. Holismi on myös sitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Myös siis, että fyysinen terveys vaikuttaa psyykkiseen terveyteen ja päinvastoin. Jos siis olisin terveempi, olisin onnellisempi. Se olisi tavoittelemisen arvoinen päämäärä. Todellakin.

Olen jo pitkään ajatellut, että se mitä syön vaikutta melkeinpä suoraan omaan terveyteeni, joten tässä pari linkkiä, jos jotain kiinnostaa oman elämäntapansa viilaaminen:

http://www.samhita.fi/?page_id=2
http://okinawaprogram.com/okinawa_diet/okinawa_diet_food_pyramid.html
http://www.mediterraneandiet.gr/
http://karppaus.info/

(Vaikka tässä on mainittu monta erilaista ruokavaliota, se ei tarkoita, että uskoisin, että jokin yllä olevista olisi se ainut oikea. Jokainen saa tehdä omat johtopäätöksensä ruokavalioista/elämäntavoista.)

--salla